Tähti- ja sydänketjut ikkunaan

Tässä lisää askarreltavaa.  
Tähtiketjujen kanssa pääsee saksia naksuttamaan urakalla, sillä tähtiä on leikattava aikamoinen määrä, jotta niistä tulee riittävän monta ketjua ikkunaan.
Sydämet saa tehtyä nopeammin ja näpräämään pääsee siinä vaiheessa, kun sydämien väliin pitää laittaa langat. Pujottelua varten kannattaa valita ohut silmäneula, jotta kartonkiin tulee mahdollisimman pieni reikä.



Tähtiketju

Tarvikkeet

• askartelufoliota
• liimaa
• lankaa
• neula, sakset

 

Leikkaa askartelufoliosta paljon viisisakaraisia tähtiä. (Tarvitset tähtiä kaksinkertaisen määrän)

Ota mustaa tai muuta tummaa ompelulankaa jokaista tähtiketjua varten niin pitkä pätkä, että se ylettyy reilusti roikkumaan ikkunalla. Liimaa lankaan tähtiä tasaisin välimatkoin, aina kaksi tähteä päällekkäin, lanka väliin. Laita alin tähti niin, että langan pää jää tähden sisälle. Jätä ylimmän tähden jälkeen riittävästi lankaa ketjun kiinnittämistä varten.

Ripusta ketjuja ikkunaan tasaisin välimatkoin.

Sydänketju

Tarvikkeet

• sävykartonkia
• kulta- ja hopeatusseja
• kimalleliimaa
• lankaa, sakset

 

Leikkaa sävykartongista paljon sydämiä. Koristele halutessasi sydämet hopea- tai kultatussilla, kimalleliimalla, tms.

Ota mustaa tai muuta tummaa lankaa ja silmäneula. Solmi sydänten väliin pätkä lankaa, ja jätä ylimpään sydämeen riittävästi lankaa ketjun kiinnittämistä varten.

Ripusta ketjuja ikkunaan tasaisin välimatkoin

 

Piirroskuva © Kirsi Hindström

Kreppipaperikello kuusen oksalle

Tarvikkeet

• kreppipaperia kelloja ja kellon ripustuslenkkiä varten
• liimaa
• rautalankaa
• suolaa/mannaryynejä/perunaryynejä
• ompelulankaa

Kieputa kaksin-/kolminkertaisesta rautalangasta halkaisijaltaan noin 5 cm ympyrä.

Leikkaa kreppipaperista sen levyinen paperi, että saat sen helposti rautalankalenkin ympärille. Mieti, kuinka korkean kellon haluat tehdä, ja leikkaa paperista kaksi kertaa sen korkuinen. Laske vielä mukaan työvaraa noin sentti.


Taita paperi kahtia poikittain, pujota rautalanka paperitaitoksen sisään, venytä kreppipaperin ryppyjä varovasti lankalenkin päälle, jotta saat tehtyä kellolle levenevän reunan. Liimaa paperin reunat yhteen.
Ota kaksin-/kolminkertaista rautalankaa reilu pätkä ja taivuta siitä kellon kieli + ripustuslenkki (=varsi). Tee kieli pienestä rautalankalenkistä.

Leikkaa kreppipaperista kapea suikale ja kieputa se tiukasti varren ympärille, alkaen kellon kielestä. Liimaa paperi kiinni.

Kellon ripustuskoukkua varten tarvitset leveämmän suikaleen kreppipaperia, jotta voit hapsuttaa sen. Kieputa hapsutettu paperi varren toiseen päähän, liimaa kiinni ja taivuta langan pää koukuksi.
Pane varsi kellon sisälle ja sido kello tiukasti ompelulangalla varteen kiinni. Käännä kello varovasti ympäri ja muotoile yläosa pyöreäksi.


Levitä kellon helmaan liimaa ja ripottele liimaan suolaa tms. 

 

Piirroskuva © Kirsi Hindström

Adventista Loppiaiseen, osa 2

Jouluaatto
Jouluaatto on kirkkovuoden suosituin pyhä. Aattona kirkot pullistelevat joulun hengen täyttämiä ihmisiä ja hartauksia onkin tarjolla niin aamuvirkuille kuin yökyöpeleillekin. Kodeissa nautitaan jouluherkuista, aaton tunnelmasta ja riivitään paketteja kilvan auki. Mutta ei unohdeta aattosaunan rauhaa ja läheisten haudoille vietäviä kynttilöitä.


Tapaninpäivä
Toinen joulupäivä eli Tapaninpäivä on marttyyri Stefanuksen muistopäivä ja Suomessa erityisesti hevosten ja hevosmiesten päivä.


Viattomien lasten päivä

Kun aikoinaan joulua vielä vietettiin nelipäiväisenä, oli 28.12. Viattomien lasten päivä viimeinen juhlapäivä. Sitä vietetään Herodeksen murhauttamien Betlehemin lasten muistoksi. 


Uusi vuosi

Uusi vuosi on lupauksia täynnä! Vanha mennyt haudataan muistojen arkistoon ja uudelle tehdään tilaa monenlaisin vankoin päätöksin ja lupauksin. Vesiämpäriin kipattu sula tina kertoo tulevat ja ilotulitus antaa komean lopetuksen päättyvälle vuodelle. 


Loppiainen

Loppiainen, eli vanha joulu 6.1. on viimeinen jouluajan pyhistä ja kristillisenä juhlana joulua vanhempi. Loppiaisen aihe on vaihtunut vuosisatojen aikana ja nykyisin juhlitaan itämaan tietäjiä, jotka saapuivat kumartamaan juutalaisten kuningasta.

Adventista Loppiaiseen, osa 1

Joulunaika alkaa adventista. Ensimmäinen adventti on yksi suosituimmista kirkkopyhistä ja silloin kirkoissa raikaa Hoosianna-hymni. Myös monista joulukalentereista voi aukaista ensimmäisen luukun adventtina. 
Entisaikoina 1. adventtisunnuntain jälkeisenä maanantaina alkoi aina jouluaattoon asti ulottunut pieni paasto, mutta nykyään tuo aika kuluu kaikenlaisia jouluherkkuja valmistellen ja maistellen sekä kotia joulukuntoon laittaen ja kaikenlaista lisäpuuhaa ja kalenterintäytettä haalien.


Joulukuun 6. juhlitaan Suomen itsenäisyyttä ja ikkunalle sytytetään iltakuudelta kaksi kynttilää. Kynttilöiden sytyttämisen taustalla on monta perinnettä alkaen vanhasta eurooppalaisesta tavasta juhlistaa valtakunnallisia merkkitapauksia ja päättyen 1800-luvun lopun suomalaisten protestiin venäläistämistä vastaan.


Joulukuun 13 päivä vietetään Lucian päivää. Syrakusalainen neito kuoli marttyyrina vuonna 300. Hänet sokaistiin ennen kuolemaa ja siksi häntä pidetään sokeiden suojeluspyhimyksenä.

Hyvä Tuomas joulun tuopi. Vanhan perinteen mukaan Tuomaan päivänä 21.12. alkaa joulurauha ja kaikenlainen höösääminen ja puunaaminen saa jäädä. Nykyisin taitaa enemminkin vauhti vain kiihtyä!