Ensin haetaan kuusi, sitten mennään saunaan

Joulukuusen historiaa 

Nykymuotoisen joulukuusen arvellaan olevan peräisin 1600-luvun Saksasta. Kuusenkynttilöiden kerrotaan olevan Martti Lutherin keksintö. Suomeen joulukuusi saapui myöhään, vasta 1900-luvun alussa, ensin kaupunkilaiskoteisin ja sitten maaseudulle. Aluksi kuusta pidettiin huoneessa sellaisenaan, mutta myöhemmin sitä alettiin koristella mm. leivoksilla, konvehdeilla ja omenoilla. Myöhemmin oksille ripustettiin paperista leikattuja koristeita, paperinauhoja ja lippuja sekä olkikoristeita. Sähkökynttilät tulivat pikkuhiljaa 1950-luvulla elävien kynttilöiden tilalle. 


Suomalainen sauna

Joulusauna on suomalainen perinne ja menneinä aikoina se oli tärkeä osa talonpoikien juhlaa. Joulusaunassa oltiin hipihiljaa, jotta itikat eivät seuravana kesänä hätyyttelisi. Saunassa käynti oli esi-isille joulun tärkein tapahtuma, mutta myös pyhä paikka, sillä siellä synnyttiin, kuoltiin ja pestiin vainajat. Nykyisinkin sauna on monillle suomalaisille tärkeä rentoutumisen ja rauhoittumisen paikka peseytymisen lisäksi.

Mitä ennen jouluna syötiin - entä tänään?

Jo 1800-luvulla jouluna syötiin paremmin kuin arkena, mutta koko kansaa yhdistävää jouluruokaa silloin ei vielä ollut. 

Joulukinkku oli tärkeä osa jouluateriaa ja 1700-luvun säätyläiskodeissa herkuteltiin kokonaisella paistetulla sianpäällä. 
Rosolli levisi Lounais-Suomesta muualle Suomeen 1800-luvulla, ja lanttu- ja perunalaatikko ilmestyivät pitopöytiin 1800-luvun lopussa. 
Valkoinen, maitoon keitetty riisipuuro oli 1800-luvulla hienouden mitta. Tapa piilottaa manteli puuroon on omaksuttu Ruotista. 

Luumu-, rusina- tai sekahedelmäkeiton syöminen oli tapana varakkaammissa talonpoikaiskodeissa 1800-luvulla, ja sekahedelmäkeitosta tuli yleinen jälkiruoka 1920- ja 1930-luvulla. 

Perheemme joulupöytään kuuluu ehdottomasti joulukinkku, ja mielellään kotimainen. Kinkun paistamme nykyään ritilällä uunissa ilman paistopussia, alla pelti jossa pieni kulhollinen vettä. Kuorrutuksia on kokeiltu monenlaisia perinteisestä sinappi-korppujauhohunnusta eri maustesekoituksiin ja chilihöysteisiin, tänä jouluna vuorossa on piparikuorrute mausteiden kera. Kinkkunautinto kruunataan itse valmistetulla sinapilla.

Kinkun kavereiksi meidän pöytäämme pääsevät kinkun paistinliemi, säilyke- ja tavalliset herneet, lohi, anjovis, keitetty kananmuna, keitinperunat ja rosolli. Kaikki itse tehtyjä (hmm,  itse tehtyä anjovista..). Mutta varsinkin laatikot ovat suurta herkkua ja tietysti itse tehtyjä: porkkana- ja lanttulaatikko ovat jo pakastimessa odottamassa h-hetkeä. Punajuurilaatikko (uusi innostuksemme) valmistuu tänään, ja ainakin ensimmäinen perunalaatikkovuoka on saatava pöytään pakastamatta eli sen tekoon pitää löytää aikaa loppuviikosta.

Jälkiruoaksi nautitaan tummaa kahvia ja joulutorttuja, korianterileipiä, wilhelmiinoja, koristeltuja pipareita...ja Unkarista olemme kaapanneet yhden jouluperinteen omaksemme: unkarilainen joulukakku on jo osa joulunajan kahvipöytäämme, ja sopii siihen siinä kuin kenen tahansa muunkin sukulaisen leivonnainen.

Aiaiai, pitää vielä tyytyä vain katselemaan kuvia.

Kahvipöydän tunnelmaa viime joululta.

Kohta on aika panna joulukortit postiin

Tänä vuonna joulukortit on pantava postiin viimeistään torstaina 15.12. Kotona odottaakin yksi kirjepostin mukana jaettu punainen postituskuori ja postista niitä saa lisää. Katso lisätietoja postin joulusta

Joulukortteja on postitettu iät ja ajat

Joulukorttien lähettelystä saamme kiittää englantilaisia. Ensimmäiset joulukortit postitettiin Englannissa 1840-luvulla ja ensimmäistä tunnettua joulukorttia paínettiin 1.000 kpl.
Suomeen tapa lähettää joulukortteja saapui 1870-luvulla, ensin säätyläisperheiden ja myöhemmin koko kansan pariin.
Aluksi kortit postitettiin suljetuissa kirjekuorissa, koska niitä ei saanut lähettää avoimina. Myöhemmin 1800-luvun lopussa tuli mahdolliseksi lähettää myös kuvallisia postikortteja. Merkittävästi joulukorttien lähettäminen yleistyi Suomessa 1920-luvulla.



Vasemmalla vanha tsekinkielinen joulukortti, oikealla amerikkalainen joulutervehdys 1900-luvulta



Vasemmalla joulukortti 1950-luvulta, oikealla puinen kortti vuodelta 1901