Tapanin tuoreet

Joulupäivä on takana, ja nyt jatkuu vain joulun rauhasta nauttiminen. Kinkku on kaluttu loppuun ja myrskystäkin selvitty. Kystä oli kyllä. Ja ilmiselvästi olemme olleet kilttejä; pukki ei unohtanut meistä ketään!

On lunta tulvillaan...kotipiha aattopäivänä

Rosollikupeista saa näyttävät alkuruoka-annokset. Kuppiin ensin ruokakelmua pohjalle, sitten pilkotut aineet kerroksittain, kevyesti lusikalla tiivistäen.

Valmis rosollikakku

Poikien rauhallinen aattoaamun lukuhetki

Aattoateria on katettu

Ilta sinapin parissa

Loppusilaus joulun ruokavalmisteluissa: joulusinappi on valmis.
Perusohje on sama mikä täältä joulumuncista löytyy, mutta mausteina tällä kertaa Hubertus-likööriä, suolaa, creme fraichen lisäksi siirappia, ruokakermaa, kanelia, muskovado-sokeria ja balsamicoa. Hyvää tuli!

Joulusinappi graafisena esityksenä

Ensin haetaan kuusi, sitten mennään saunaan

Joulukuusen historiaa 

Nykymuotoisen joulukuusen arvellaan olevan peräisin 1600-luvun Saksasta. Kuusenkynttilöiden kerrotaan olevan Martti Lutherin keksintö. Suomeen joulukuusi saapui myöhään, vasta 1900-luvun alussa, ensin kaupunkilaiskoteisin ja sitten maaseudulle. Aluksi kuusta pidettiin huoneessa sellaisenaan, mutta myöhemmin sitä alettiin koristella mm. leivoksilla, konvehdeilla ja omenoilla. Myöhemmin oksille ripustettiin paperista leikattuja koristeita, paperinauhoja ja lippuja sekä olkikoristeita. Sähkökynttilät tulivat pikkuhiljaa 1950-luvulla elävien kynttilöiden tilalle. 


Suomalainen sauna

Joulusauna on suomalainen perinne ja menneinä aikoina se oli tärkeä osa talonpoikien juhlaa. Joulusaunassa oltiin hipihiljaa, jotta itikat eivät seuravana kesänä hätyyttelisi. Saunassa käynti oli esi-isille joulun tärkein tapahtuma, mutta myös pyhä paikka, sillä siellä synnyttiin, kuoltiin ja pestiin vainajat. Nykyisinkin sauna on monillle suomalaisille tärkeä rentoutumisen ja rauhoittumisen paikka peseytymisen lisäksi.

Rosollikakut

Entäpä jos tänä jouluna tarjoilisitkin rosollin uudella tavalla? Tässä yksi idea kokeiltavaksi!

Annokset kootaan pieneen kelmutettuun kahvikuppiin. Mahdollisimman hienoksi silputut ainekset tiivisteään hyvin ja punajuuri pannaan kupin pohjalle, jottei punajuurista valuve neste värjää muita aineita.

Kupit pannaan yöksi viileään ja kumotaan varovasti lautasille.
Kakku irtoaa hyvin kun kelmusta vetää varovasti.

Kakun voi koristella kermavaahdolla ja lisukkeeksi maun mukaan vaikkapa lohta, silliä tai keitettyä kananmunaa.

Valokuvan kakut on tehty Teeman pieneen kahvikuppiin (0,15 l) ja annoksesta tulee alkuruoaksi sopivan kokoinen.

Idea rosollikakkuun syntyi vuoden 1999 Valion ruokavuosi -lehdessä olleesta sipulisen sillijäädykkeen kuvasta.

Kartonkienkeli

Tarvikkeet

• valkoista sävykartonkia
• askartelufoliota
• kapeaa kuusenkoristenauhaa
• pieni massapallo
• cocktailtikku
• koristeita enkelin vartaloon
• liimaa
• ripustuslankaa

Leikkaa kartongista ympyrä ja leikkaa siitä pala pois. Taita ja liimaa enkelin vartalo. Koristele vartalo kulta- tai hopeatussilla/ kimalleliimalla/ tarratähdillä/ pienillä kiiltokuvilla, tms. Työnnä neulalla massapallon läpi ripustuslanka. Paina massapallo cocktailtikun puolikkaaseen ja liimaa tikku + pallo pienellä liimatipalla paikoilleen. Leikkaa enkelille foliosta siivet ja liimaa ne selkään. Piirrä enkelille kasvot ja liimaa kapeaa kuusenkoristenauhaa pään ympärille sädekehäksi.

 

Askartele monta enkeliä ja ripusta ikkunaan tai kattoon.

Vinkki: kultaisesta lahjanarusta saat enkelille kiharat: käherrä lahjanarun pätkiä ja ompele ne massapalloon hiuksiksi enkelin ripustuslangalla. Jos teet hiukset, jätä sädekehä pois.

Piirroskuva © Kirsi Hindström

Maukkaat kinkunkyydittäjät

Kaneli-viskisinappi
1 osa sinappijauhetta
1 osa (tai enemmän) creme fraichea
hyvä liraus siirappia
loraus viskiä
1 tl piparjuuritahnaa
1/3 tl kanelia
hippunen perunajauhoja

Kuumenna kattilassa hyvässä hellan lämmössä uutterasti sekoittaen, kunnes seos sakenee Villin Lännen kahvia vastaavaksi.
Kun sinappi on jäähtynyt, siirrä se parhaaseen tarjoiluastiaan. 

Oliivisinappi
Valmistetaan kuten viskisinappi, mutta viskin voi juoda saman tien, piparjuuren voi panna jääkaappiin talteen ja kanelin ripotella aamupuuroon.
Jäljelle jääneiden valmistusaineiden joukkoon sekoitetaan murskattuja ja kuivaksi puristettuja vihreitä tai mustia oliiveja - maun mukaan.
Jäähtynyt sinappi lusikoidaan siihen toiseen parhaaseen tarjoiluastiaan.

Ohjeiden alkuperä on kadonnut aikojen saatossa historian hämärään

Unkarilainen joulukakku

Suklaakuorrute on vaihtunut tomusokerihuntuun

Pohja
4 keltuaista
1 dl sokeria
1/2 - 1 tl rommiesanssia
4 valkuaista
1 1/2 dl manteli- tai pähkinäjauhetta
1/2 dl perunajauhoja 

Täyte
3 liivatelehteä
2 dl vispikermaa
1 dl tomusokeria
100 g tuorejuustoa (esim. mokan, vaniljan tai appelsiinin makuista)
1/2 tl rommiesanssia 



Kuorrutus 
 200 g suklaata (vaaleaa, valkoista tai tummaa)
mantelilastuja tai pähkinärouhetta

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen ja vuoraa uunipelti leivinpaperilla.
Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaaleaksi, kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää alkoholi vaahtoon.
Vatkaa valkuaiset pehmeäksi, kiiltäväksi vaahdoksi.

Kääntele ensin manteli-perunajauhoseos varovasti muna-sokerivaahtoon. Lisää lopuksi valkuaisvaahto.
Levitä torttupohja uunipellille leivinpaperin päälle ja tasoita hyvin. Paista uunin keskitasolla 12-15 minuuttia. Kaada torttupohja leivinpaperille, jolle on siroteltu hienoa sokeria.

Vatkaa täytteen kerma ja sokeri löysähköksi vaahdoksi. Sekoita kermavaahto yhteen pehmeän tuorejuuston ja rommiesanssin kanssa.

Purista liivakoista ylimääräinen vesi ja liuota ne kiehuvaan vesitilkkaan. Jäähdytä 15 minuuttia ja kaada kermaseokseen. Hyydytä jääkaapissa 20-30 minuuttia. Levitä täyte jäähtyneelle torttupohjalle ja kääri rullalle.

Sulata suklaa, jäähdytä hieman ja levitä kääretortun päälle. Koristele mantelilastuilla tai pähkinärouheella. 


Ohje lehdestä Kultainen Joulu, vuodelta  2001

Mitä ennen jouluna syötiin - entä tänään?

Jo 1800-luvulla jouluna syötiin paremmin kuin arkena, mutta koko kansaa yhdistävää jouluruokaa silloin ei vielä ollut. 

Joulukinkku oli tärkeä osa jouluateriaa ja 1700-luvun säätyläiskodeissa herkuteltiin kokonaisella paistetulla sianpäällä. 
Rosolli levisi Lounais-Suomesta muualle Suomeen 1800-luvulla, ja lanttu- ja perunalaatikko ilmestyivät pitopöytiin 1800-luvun lopussa. 
Valkoinen, maitoon keitetty riisipuuro oli 1800-luvulla hienouden mitta. Tapa piilottaa manteli puuroon on omaksuttu Ruotista. 

Luumu-, rusina- tai sekahedelmäkeiton syöminen oli tapana varakkaammissa talonpoikaiskodeissa 1800-luvulla, ja sekahedelmäkeitosta tuli yleinen jälkiruoka 1920- ja 1930-luvulla. 

Perheemme joulupöytään kuuluu ehdottomasti joulukinkku, ja mielellään kotimainen. Kinkun paistamme nykyään ritilällä uunissa ilman paistopussia, alla pelti jossa pieni kulhollinen vettä. Kuorrutuksia on kokeiltu monenlaisia perinteisestä sinappi-korppujauhohunnusta eri maustesekoituksiin ja chilihöysteisiin, tänä jouluna vuorossa on piparikuorrute mausteiden kera. Kinkkunautinto kruunataan itse valmistetulla sinapilla.

Kinkun kavereiksi meidän pöytäämme pääsevät kinkun paistinliemi, säilyke- ja tavalliset herneet, lohi, anjovis, keitetty kananmuna, keitinperunat ja rosolli. Kaikki itse tehtyjä (hmm,  itse tehtyä anjovista..). Mutta varsinkin laatikot ovat suurta herkkua ja tietysti itse tehtyjä: porkkana- ja lanttulaatikko ovat jo pakastimessa odottamassa h-hetkeä. Punajuurilaatikko (uusi innostuksemme) valmistuu tänään, ja ainakin ensimmäinen perunalaatikkovuoka on saatava pöytään pakastamatta eli sen tekoon pitää löytää aikaa loppuviikosta.

Jälkiruoaksi nautitaan tummaa kahvia ja joulutorttuja, korianterileipiä, wilhelmiinoja, koristeltuja pipareita...ja Unkarista olemme kaapanneet yhden jouluperinteen omaksemme: unkarilainen joulukakku on jo osa joulunajan kahvipöytäämme, ja sopii siihen siinä kuin kenen tahansa muunkin sukulaisen leivonnainen.

Aiaiai, pitää vielä tyytyä vain katselemaan kuvia.

Kahvipöydän tunnelmaa viime joululta.

Iso kartonkikuusi

Valokuvan kuuset ovat reilun kokoisia, noin 35 cm korkeita. Ripustamme ne kattoon, huoneen nurkkaan tai muuhun suojaisaan paikkaan, jottei kukaan kopauta päätään koristeisiin. 

Tarvikkeet

• vihreää ja punaista sävykartonkia
• lankaa
• koristetarroja
• lankaa, sakset

Leikkaa vihreästä sävykartongista haluamasi kokoinen kuusi. Leikkaa kuuseen isoja pyöreitä reikiä. Leikkaa esim. punaisesta sävykartongista pyörylöitä, jotka ovat hieman kuusen pyöreitä reikiä pienempiä. Koristele punaiset pyörylät esim. tarratähdillä ja ripusta ne langanpätkällä roikkumaan kuusen reikiin.

Askartele useampi kuusi ja ripusta kuusimetsä kattoon roikkumaan.

Huomioi että iso kuusi on painava ja tarvitsee tukevan kiinnityksen, jottei rojahda alas.



 

Idea kuusimobileen on saatu WSOY:n kirjasta Joulukoristeet ja pikkulahjat, 1993
Piirroskuva © Kirsi Hindström

Oh, Tannenbaum...

Piparikuusi syntyi mielikuvituksen ja vapaan hahmottelun tuloksena. Näyttääkö se kuuselta, on eri asia. Ainakin tekeminen oli hauskaa ja näkö näyttävä! Viikon päästä sen saa jo pistellä poskeensa.

Kuusimobile

Kuusimobilen näpräämisessä kuluu muutama tovi, mutta työ on vaivan arvoista. Mobile on näyttävän näköinen ja siitä voi suunnitella juuri sen kokoisen ja mallisen kuin haluaa.

Tarvikkeet

• ohutta pyörörimaa kuusenoksiin
• vihreää kartonkia koristekuusiin
• tikkuaskeja, tai muita pieniä rasioita (päällystä jouluaiheisella paperilla) lahjapaketeiksi
• tarratähtiä tms. kuusien koristeeksi
• punaista silkkinauhaa pyörörimojen yhdistämiseen
• ompelulankaa
• lahjanarua pienten pakettien koristeluun
• vihreää maalia kuusenoksien maalaamiseen

Ohje on vuosia sitten ilmestyneestä pienten lasten Leppis-lehdestä

Piirroskuva © Kirsi Hindström

Wilhelmiinat

Viikonloppuisin on yleensä enemmän aikaa leipoa, mutta nämä pikkuleivät ehtii pyöräyttää arkenakin, sen verran joutuisia ovat tehdä.
Wilhelmiinat kuuluvat myös niihin pikkuleipiin, joita kerran kokeilin tehdä ihan vaan testimielessä, ja sen testikerran jälkeen sitten pääsivätkin osaksi perheen jouluperinteitä.


Taikina
200 g voita
2 1/4 dl sokeria
1 keltuainen
2 rkl siirappia
3 tl vaniljasokeria
5 dl vehnäjauhoja
2 tl soodaa


Vaahdota voi ja sokeri. Lisää keltuainen, siirappi ja keskenään sekoitetut kuivat aineet.


Muovaa taikinasta kuusi - kahdeksan tankoa ja paista ne 200-asteisessa uunissa kauniin ruskeiksi. Tangot leviävät reilusti, joten jätä riittävästi tilaa niiden väliin.


Leikkaa pehmeät tangot heti uunista otettuasi vinoneliöiksi. Anna jäähtyä ja säilytä rasioissa.

Resepti on vuoden 2003 Kotiliedestä

Menneiden vuosien joulutunnelmaa

Jouluna 2003 koristelimme keittiön ikkunan enkeliaiheisella lasimaalauksella. Kuva on maalattu kalvoväreillä suoraan ikkunaan.

Joulukuusi vuosimallia 2003

Tytöt tutkimassa lahjasäkkien sisältöä aattoiltana 2003

Piparitalkoot joulun alla 2005

Joulun 2005 komeat piparitalot

 

 

 

Jouluna 2005 ripustimme kuuseen isot koristellut piparisydämet, yhden kullekin.

Lahjat on saatu jaettua ja jokainen availee pakettejaan ja tutkii saamiaan lahjoja

Korianterileivät

Näitä tuoksuvia ja maistuvia pikkuleipiä tuli tehtyä ensimmäisen kerran ihan testimielellä joskus vuosia sitten, ja sen jälkeen ne ovatkin kuuluneet perinteisiin joulupikkuleipiimme.
Sen verran perinteestä on joustettu, että näitä on leivottu myös isompiin juhliin kahvipöytään tarjolle.

Taikina
75 g leivontarasvaa
1 1/2 dl sokeria
1/2 dl öljyä (kyllä vain!)
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 tl hirvensarvisuolaa (= 1 tl leivinjauhetta)
1 rkl vaniljasokeria
2 tl murskattua korianteria

Pane uuni kuumenemaan 150 asteeseen.
Sekoita rasva ja sokeri kuohkeaksi. Lisää öljy ja sekoita taikina sileäksi.
Mittaa jauhot, hirvensarvisuola (leivinjauhe), vaniljasokeri ja korianteri taikinaan.
Sekoita tasaiseksi ja pane kylmään 30 minuutiksi.

Pyörittele taikinasta noin teelusikan kokoisia palloja. Paista ne leivinpaperin päällä uunin keskiosassa noin 15 minuuttia. Jätä pallojen väliin hiukan leviämisvaraa.
Pikkuleipiä tulee noin 50 kpl ja ne valmistuvat nopsaan.

Ohje on vanhasta Kotivinkistä

Kohta on aika panna joulukortit postiin

Tänä vuonna joulukortit on pantava postiin viimeistään torstaina 15.12. Kotona odottaakin yksi kirjepostin mukana jaettu punainen postituskuori ja postista niitä saa lisää. Katso lisätietoja postin joulusta

Joulukortteja on postitettu iät ja ajat

Joulukorttien lähettelystä saamme kiittää englantilaisia. Ensimmäiset joulukortit postitettiin Englannissa 1840-luvulla ja ensimmäistä tunnettua joulukorttia paínettiin 1.000 kpl.
Suomeen tapa lähettää joulukortteja saapui 1870-luvulla, ensin säätyläisperheiden ja myöhemmin koko kansan pariin.
Aluksi kortit postitettiin suljetuissa kirjekuorissa, koska niitä ei saanut lähettää avoimina. Myöhemmin 1800-luvun lopussa tuli mahdolliseksi lähettää myös kuvallisia postikortteja. Merkittävästi joulukorttien lähettäminen yleistyi Suomessa 1920-luvulla.



Vasemmalla vanha tsekinkielinen joulukortti, oikealla amerikkalainen joulutervehdys 1900-luvulta



Vasemmalla joulukortti 1950-luvulta, oikealla puinen kortti vuodelta 1901



Hssst!

Liikkumatta! Hiljaa!....mikä tuoksu - siellä ne ovat, lanttulaatikot uunissa - inkivääriä, maustepippuria, muskottipähkinää, voita, siirappia, neilikkaa, valkopippuria, kanelia, aah...

Joulukorttiteline

Piirroskuva © Kirsi Hindström

Suomalaiset lähettivät viime vuonna reilut 47 miljoonaa joulukorttia. Loppuvuodesta tiedämme, kuinka paljon joulutervehdyksiä tänä vuonna lähetimme.

Ennen kuin kortteja alkaa kopsahdella postilaatikkoon, niiden esillepanoa varten voi askarrella seinälle kiinnitettävän korttitelineen.




Tarvikkeet

• punaista kapeauraista askartelu "aaltopahvia"
• valkoista askartelukartonkia
• jouluaiheisia kiiltokuvia, tarroja, hilettä, liimaa, tms. oman maun mukaan

Leikkaa punaisesta kartongista sopivan kokoinen suorakaide.

Leikkaa valkoisesta kartongista pienempi suorakaide, ja leikkaa siihen kapeita aukkoja kortteja varten.

Liimaa valkoinen kartonki punaisen päälle ja koristele joulukorttiteline kiiltokuvilla, tarroilla, hileellä yms.

Käytä riittävän tukevaa kiinnitystä telineessä, se on painava.

Foliotähti

Tarvikkeet

• askartelufoliota
• lankaa, sakset

Leikkaa askartelufoliosta neliö.
Taittele folio kuvan mukaan kolmiulotteiseksi tähdeksi.
Ripusta pieniä tähtiä kuuseen ja isoja ikkunaan.


Ohjetta muuntamalla voi tehdä myös kuusisakaraisen tähden (symmetrisen kuvion saa jakamalla ympyrän kehän kuuteen osaan).
Jos askartelufolio tuntuu liian taipuisalta, tähtiä voi taitella myös sävykartongista ja koristella kimalleliimalla, tarroilla, yms. 
Kartonkitähdistä saa koristeellisia ja ilmavia, kun niihin leikkaa pitsikuvioita ennen taittelua.

 

 Piirroskuva © Kirsi Hindström

Pukinmuorin piparit

Itsenäisyyspäivän tienoosta on tullut perinteinen piparitalkoiden ajankohta, ja niin myös tänä vuonna. Yön yli jääkaapissa tekeytynyt taikina muuttui sydämiksi, tähdiksi ja lumihiutaleiksi sekä kuusiksi ja possuiksi.
Joukkoon mahtuu myös seitsemän isoa lumihiutaletta sekä viisi isoa joulukarhua, mutta niistä lisää myöhemmin.

Taikina
200 g sokeria (= noin 2,4 dl)
250 g margariinia
100 g siirappia (= 3/4 dl)
1 muna
400 g vehnäjauhoja ( 6 dl = 420 g)
1 tl kanelia, neilikkaa ja inkivääriä kutakin
2 tl hienonnettua pomeranssinkuorta
2 tl soodaa


Margariini, sokeri ja siirappi vatkataan vaahdoksi. Muna sekä vehnäjauho-sooda-mausteseos lisätään hyvin sekoittaen. Taikina saa seistä viileässä seuraavaan päivään.
Taikina kaulitaan ohueksi levyksi, josta muoteilla irrotetaan erimallisia piparkakkuja. Nämä piparkakut paistetaan 160-170 asteen lämmössä, tällöin ne tulevat huokoisiksi ja rapeiksi. 


Vehnäjauhoista riippuen olen joskus pannut niitä jopa 6,4 dl taikinaan. Murotaikinan kauliminen on oma juttunsa, mutta lopputulos on maistuva ja rapea. Taikina on maltettava kaulia ohueksi. Kaulimena käytän nuorten lapsuusvuosien pikkukaulinta; painava marmorikaulin liiskaa taikinan työtasoon.


HUOM. Taikina on liian huokoinen ja rapea piparitalon tms. tekoon. 


(Reseptin alkuperää en tiedä, mutta kiitokset menevät historianopettaja Tuulikki Autiolle, jolta ohjeen vuosia sitten sain.)  

Koristellut isot lumihiutale-piparit pääsevät joulukuuseen

Taatelikakku

Taatelikakku on yksi joulun klassikkoherkuista, jonka tuoksu ja maku tuovat lapsuuden joulut mieleen.
Kakkutaikina valmistuu nopeasti ja lähes tunnin mittaisen paistoajan voi käyttää vaikkapa joulukorttien askarteluun.


250 g paketti kivettömiä taateleita
3 dl vettä
2 dl sokeria
200 g rasvaa
2 munaa
1 tl soodaa
1 tl leivinjauhetta
2 tl kardemummaa
2 tl vaniljasokeria
3,5 dl vehnäjauhoja


Paloittele taatelit ja keitä veden kanssa sosemaiseksi.
Lisää joukkoon rasva ja sokeri ja annan jäähtyä hyvin.
Vaahdota munat ja sekoita taateliliemeen.
Yhdistä kuivat aineet ja lisää taikinaan.
Paista voidellussa, jauhotetussa 30cm:n pitkulaisessa vuoassa 175 asteessa, noin 50 minuuttia. Kokeile tikulla että kakku on kypsä.


Olen pannut taikinaan ohjetta vähemmän sokeria, 1-1,5 dl, koska taatelit ovat jo valmiiksi makeita.

Taatelikakku paranee vanhetessaan, eli se kannattaa tehdä hyvissä ajoin - vähintään pari viikkoa -  ennen joulua. Kääri jäähtynyt kakku folioon ja pane kylmään tekeytymään. Maut tasaantuvat ja muhivat hiljalleen kellarin/jääkaapin viileässä ja tuloksena on ehdoton joulun kahvipöydän herkku.

Kakun ohje on lehdestä Kultainen joulu, 1998